Joessa virtaa!

kuva-57

Välipäivän jälkeen ollaan purjehdittu nyt kaksi päivää! Molempina päivinä joen vesi on ollut todella matalalla. Tämä on pienentänyt melkoisesti harjoitusaluetta, sillä täällä ei ole kovin syvää ja muutaman kerran jäätiin jo köleistä kiinni mutapohjaan, kun eksyttiin väylältä. Joelle ominaisesti myös täällä virtaa melkoisesti. Olemmekin saaneet kunnon treeniä virtapurjehduksesta.

Todennäköisesti mataluuden ja virran yhdistelmä saa aikaan ihan älyttömän vaikean, ärsyttävän terävän aallokon! Lohduttavaa on kuitenkin ajatus, että kun täällä oppii ajamaan niin kaikki muut aallot tuntuvat helpoilta.

Parasta tässä paikassa on kuitenkin se, että päivällä ei tuule juuri lainakaan ja kun lähdemme vesille iltapäivällä saamme kryssata kevyehkössä tuulessa, mutta treenin aikana tuuli yltyy aina joten lenssit rantaan on aikas makeita! Niin ja samalla juuri nämä ovat omia heikkouksiani eli aika bueno 🙂

kuva-57

-Heidi

Välipäivä

Image-9

Rentouttava välipäivämme alkoi osaltani opiskelun merkeissä! Makoilin parvekkeellamme lueskelemassa koulukirjaa mikäs sen mukavanmpaa! Opiskeluhetkeni tuli keskeyttämään Tuula ja Diego, jotka olivat tilanneet meille hierojan asuntoomme. Hieronnan jälkeen lähdimme katsomaan Buenos Airesin keskustaa. Siellä olikin melkoisen eri meininki, kuin kaupunginosassa, jossa asumme.

Image-9

Parasta oli ehkä kuitenkin kahvila, johon päädyimme, missä oli menossa Tangotanssit. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä maan muutakin kultturellia elämää, kuin mitä pursiseura tarjoaa. Hauska päivä sai myös hauskan päätöksen, kun meidät kutsuttiin asadolle paikalliselle pursiseuralle. Asadossa syödään paikallista grillattua lihaa ja salaattia ja voin vannoa, että liha on super hyvänmakuista!

Image-8

Niin ja tässä vielä kuvassa tämä pikkuinen “joki” missä purjehdimme!

kuva-56

-Heidi

Missä loppuu joki ja missä alkaa meri?

kuva-1

Nyt on kaksi päivää treenattu Buenos Airesissa. Ensimmäinen päivä oli kevyttä tuulta. Paljon hämmennystä aiheutti, kuitenkin tieto siitä, että purjehdimme joella. Minun käsitys joesta on kapea pätkä vettä. Täällä tätä ruskeaa vettä on kuitenkin silmänkantamattomiin ja jossain vaiheessa se yhdistyy Atlanttiin. Täällä olen nyt pähkäillyt missä joki mahtaa päättyä ja mistä alkaa meri. Kauhean monimutkaista!

Tänään päästiin nauttimaan reippaammasta tuulesta ja aallokosta mereltä. Argenttiinan parhaimmat pojat tarjosivat tiukkaa vastusta ja kisalu olikin erittäin tiukkaa ja hauskaa.

Vaikka vesillä tuulee niin silti pelkän lykran kanssakin on kuuma. Veteenkään ei viitsi mennä vilvoittelemaan, sillä se on likaisen ruskeaa ja lämmintä. Rannassa puhelinkin muisti varoittaa liiallisesta lämpötilasta. Kotiin päästyä hän pääsikin jääkaappiin viilentymään!

kuva-1

-Heidi